Hee ostin vihdoinkin eilen kauan kaipaamani yksipyöräisen. Nyt kun olen sillä ajellut muutaman tunnin, niin homma alkaa luonnistua ja onkin varsin mukavaa touhua. Sainkin ajettua yhteen menoon varmaan 100 metriä ja se on paljon se. Valitettavasti kävi niin, että olisin mennyt nyt ajelemaan lisää, niin olikin tullut sade enkä päässytkään ajamaan... dääm.. Nooh, toivotaan huomiseksi hyvää ajokeliä jotta pääsen taasen kaahailemaan. Tai ei sitä kyllä kauheaksi kaahailuksi voi sanoa. Kunhan pystyssä yritän pysyä. Vähän tuntuu siltä, että tuo vie kyllä kesästä aikaa huomattavan paljon, kun oli sen verran mukaisaa.

Kauhistuksekseni totesin juuri, että VAU!-Teatterin ensi-iltaan on enää hieman yli 2 päivää ja koululaisille näytettävään kenraaliin enää alle 2 päivää.. Mitähän siitäkin tulee? Katastrofi kenties? Joopa, noh kai siitä jonkinmoinen esitys tulee. Ja helpotuksekseni minun ei tarvitsekaan hoitaa alun valoja ja ääniä, koska olen yhdessä kohtauksessa jongleeraamassa, niin menen sieltä vasta valopöydän ääreen. Keiloja pitäisi heitellä ja voisi kenties hieman kertailla, kun en ole maanantain jälkeen keiloja heitellyt eikä tiputukset ole oikein suotavia.Esiintymis asun housut on aika räikeän punaiset. Äitini tekee ne ja olin kaupungilla mukana kun kangas pantsuja varten ostettiin. Nojoo, kai niistä ihan hienot tulee. Sen näkee sitten... Elämme jännittäviä aikoja ystävä hyvä.... Joopa ei pidä ruveta kauhian filosoohviseksi.